Raamatun Jobin kertomus on mielestäni kristillisyydessä huonosti ymmärretty. Vaikka se koskettaa syvästi jokaista lukijaa. Job kärsii, siksi hän on meille lähellä. Kaikkialla kärsitään paljon.

Opettajani Friedrich Weinreb on kirjoittanut ja puhunut paljon Jobista, mm. teoksessaan ”Die Freuden des Hiob” eli suomeksi ”Jobin ilot”.

Kerron tässä muutamia Weinrebin ajatuksia Jobin tarinasta.

Alussa lyhyt yhteenveto: Ijov, kuten Job hebreassa tunnetaan, liittyy läheisesti sanaan „vihollinen” (ojev) ja tarkoittaa vihollista, vihollista meissä itsessämme. Job joutuu kohtaamaan saatanan (tämä sana tarkoittaa ”estäjää”) ja kärsii aluksi suuria menetyksiä. Yhteensä neljä ystävää yrittää löytää kärsimyksensä syyn, mutta vasta Jumala tuo valoa hänen pimeyteensä.

Kun pelkäämme, olemme oma vihollisemme.

Job on vihollinen itselleen. Hän pelkää, eikä luota.

Esim. Job 3:25 ”Mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, mitä pelkäsin, se minulle tapahtui.” Tämä on tyypillinen negatiivinen ajattelun seuraus.

Siis Jobilla on vihollinen itsessään. Hän itse kutsuu Saatanan.

Job voi hyvin. Hänellä oli seitsemän poikaa ja kolme tytärtä ja runsaasti
omaisuutta: lampaita ja vuohia seitsemäntuhatta, sekä kamelia, härkiä ja
aasintammaa. Myös palvelusväkeä hänellä on paljon.

Jobin pojat ja tyttäret juhlivat usein, iloitsevat elämästä. Mutta Job juhlien jälkeen aina tuo puhdistusuhrin Jumalalle, sillä hän näet
ajatteli: ”Poikani ovat hyvinkin voineet tehdä syntiä. Ehkä he ovat mielessään rikkoneet Jumalaa vastaan.” Joka kerta hän teki näin.

Tässä siis alkaa ongelma: pelkäämme elämässä. Emme nauttii iloa, koska ajatellemme liikkaa, olemmeko tehneet jotain väärin, puuttuuko jotain.

Jobin kirja kertoo, että eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat koolle ja asettuivat Herran eteen. Myös Saatana oli heidän joukossaan.

Satana on ihmisessä ja estää meitä olemaan onnellisia. Hän estää meitä luottamasta Jumalaa. Siksi on pelko.

Herra kysyi Saatanalta: ”Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Hän on nuhteeton ja jumalaapelkäävä”.

Saatana vastaa: ”Onko Job kiltti myös silloin kun hän voi huonosti?”

Niin Saatana sai luvan koetella Jobia.

- Ensimmäinen palvelija tulee ja kertoo, että vihollinen on varastanut 5000 nautaa, olen ainoana jäänyt henkeen. - Toinen palvelija kertoo, että tuli otti kaikki lampaat. - Kolmas palvelija kertoo, että kaikki kamelit ja aasitammat ovat kuolleet. - Neljäs palvelija kertoo, että myrsky pani talon sortumaan ja kaikki pojat ja tyttäret ovat kuolleet.

Tämä kaikki tapahtui samana päivänä.

Silloin Job nousi ja repäisi viittansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi, kumartui maahan ja sanoi: – Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!

Sen jälkeen Saatana meni ja runteli Jobia vielä märkivillä paiseilla. Niitä nousi kaikkialle, päästä jalkoihin.

Silloin hänen vaimonsa sanoi hänelle: ”Vieläkö sinä pidät kiinni hurskaudestasi? Kiroa jo Jumalaa ja kuole pois!” Job vastasi: ”Hullun puhetta, vaimo. Kun otamme Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on
otettava myös paha.” Kaiken tämän keskellä Job ei sanallakaan
kapinoinut Herraa vastaan.

Job on kuolemansairas ja kiroaa oman elämänsä.

Nyt tulevat hänen kolme ystäväänsä. Jokaisella ihmisellä on kolme ystävää – itsessään. Meidän olemisemme on nelinkertainen.

Jobin vastaus ystäville: "Olette väärässä, olen tehnyt hyvää."

- Ensimmäinen, temanilainen Elifas, sanoo: "Jos olet hurskas, silloin tällaista ei voi tapahtua." Job vastaa: "Minulle tämä kuitenkin tapahtui." - Toinen, suahilainen Bildad, sanoo: "On olemassa oikeudenmukaisuus ja hyvyys." On usko, että ihminen voi huonosti, koska hän on tehnyt synti. Eikö tämä ole selvä? Jobin vastaus: Näen monta pahaa ihmistä joille menee hyvin, ja monta hyvää, jolle menee huonosti. - Kolmas ystävä naamalainen Sofar sanoo: "Sinä väittelet Jumalan kanssa!"

Job ei ymmärrä, että hän pelkää Jumalaa väärällä tavalla. ”Jumalan pelko”, jirath adonai tarkoittaa tarkasti ottaen ”Jumalan näkemistä” eli Jumalan suuruuden tunnustamista ja kunnioittamista. Se ei ole Jumalan rakastamisen vastakohta. Tämä on se salaisuus.

- Neljäs ystävä Elihu Barakelin poika sanoo, että filosofia ja psykologia eivät anna vastausta. Kokonaisuus on enemmän kuin sen osat. Nimi Elihu tarkoittaa: "hän on Jumalani", nimi Barakel tarkoittaa: "Jumala siunaa". Elihulla on nimessään kaksi kertaa Jumalan nimi ”el”.

Kymmenen kertaa keskustelu menee sinne ja tänne, ilman vastausta.

--------------------------

Jumala kysyy ihmiseltä, Aadamilta: ”Missä olet?” = ajekah, sama sana esiintyy Jeremian valituslauluissa, jotka alkavat sanoilla ejecheh, ”kuinka” istuukaan yksinään.... Ihminen kuulee Jumalan huudon, kutsun, kun hän kokee, että hänen elämänsä ja maailmansa ovat lopussa. Tämä käynnistää keskustelun Jumalan kanssa, kuten Jobin ja profeetta Joonan tapauksissa.

Lopussa Jumala vastaa Jobille, koska Job teki juuri sen, minkä ihmisen aina pitäisi tehdä: kysyä loppuun asti, selvittää vastakohta itsessään.(Muuten, yöllä ennen sovituspäivää ylipappi lukee Jobin kirjaa.)

Sitten tulee Jumala itse myrskyssä. Myrsky elämässä, vaikka silloin voi olla hyvin hiljaa. Kuten ”Olen nyt kokenut suurta!” Olen järkyttynyt. Ajattelin aina väärällä tavalla. Ihminen ei voi mitata. Kärsimystä, niin kuin rakkauttakaan emme voi mitata.

Sitten siis Jumala tulee myrskyssä ja kysyy: ”Enkö olen kaikki luonnut? Eläimet tulevat ja kuolevat, kaikki tulee ja lähtee.” Job vastasi: ”Kyllä, tietysti.” ”Miten sinä luulet, että minä olen luonnut maailman ja ylläpidän kaikki jatkuvasti? Koska rakastan kaikki. Kaikki rakentuu rakkaudestani. Olen ymmärtänyt myös lapsiasi. Rakkaus voi kaiken. Voimani on rakkaus.”

- Nyt Job ymmärtää virheitään, että hän pelkäsi, että joku hänen pojistaan olisi tehnyt jotain värin ja että Jumala rankaisisi.

Jumala kyllä tuomitse, rankaise – tarkoitta oikaista, korjata, tekee oikeaksi mikä on väärin.

Mutta Job pelkäsi. Hän ei ole ymmärtänyt rakkautta. Myös ystävät eivät olleet ymmärtäneet rakkautta.

Job tiivistää tapahtuneen: Job 42:3-6: ”...minä puhuin ymmärtämättömästi asioista, jotka ovat kovin ihmeellisiä minun käsittää.
...Vain korvakuulolta olin sinusta kuullut, mutta nyt ovat silmäni (sisäiset silmät) nähneet sinut. Sen tähden peruutan puheeni ja kadun tomussa ja tuhkassa.”

Job rukoilee ystäviensä puolesta, heidän filosofiansa ja psykologiansa takia.

Rukoileminen tarkoittaa, että uskon nyt rukouksessa, että Jumala kuulee minua. Että ystävät saavat todellisen ymmärryksen.

Sitten Jumala antaa Jobille uuden elämän. Hänen omaisuutensa on nyt kaksinkertainen. Nyt on 1000 nautaa jne. Tämä tarkoittaa, että Job saa omaisuutensa takaisin, niin kuin hän on sen tuntenut, mutta nyt lisäksi sen toisen puolen. Hän ymmärtää nyt, mitä lammas, kameli jne. on ikuisuudessa – sen näkymättömän puolen. Nyt hän näkee, ettei mitään voi mennä hukkaan, ei paikka-ajallisessa, eikä ikuisessa.

Hän pelkäsi, että paikka-ajallinen voisi hävitä, sillä hän ei ollut ymmärtänyt Jumalan rakkautta. Että luomakunta syntyy rakkaudesta ja ylläpidetään rakkaudesta.

Omaisuus täällä voi hävitä. Mutta kun Jumala antaa, silloin se on sinulla ikuisesti. Myös hänen poikansa: he ovat tämänpuoleisia ja tuonpuoleisia – he eivät voi kuolla. Hänen kolme tytärtään: he saavat nyt nimiä, kauniita nimiä, jotka kuvaavat maailman kauneutta. Jemina, Kesia ja Keren-Hapkuuk.

Tuonpuoleisesti ja tämänpuoleisesti. Kaksinkertainen. Laatu ja määrä eli kvaliteetti ja kvantiteetti.

Job elää 140 vuotta, vaikka elämän luku on 70. Eli 70 + 70.

Siksi Job on meille merkki, että meidän ei tarvitse pelätä. Sillä on olemassa kuolema ja ylösnousu. Jumala antaa sinulle kaikki uudestaan.

Mutta kun pelkäämme, kun meillä ei ole luottamusta Jumalaan – tämä on synti.

Jobin kertomuksen salaisuus on ihmisen pelko. Jobin nimi, hepreaksi Ijov niin kuin ojev sanoo jo koko kertomuksen olennaisen. Huomautan teille kerran taas, että Raamatussa jokainen nimi tarkoittaa jotain tärkeä, usein juuri sen raamatullisen hahmon merkitystä tai luonteenpiirrettä.

-----------------------------

Raamatussa on kaksi sairaustyyppiä mitkä papit erottelevat, ja mitkä meidänkin (eli pappi meissä) pitäisi olla kykenevä erottamaan: Spitaali eli tsora-ath ja Jobin tauti. Sairaudet ovat ”Jobin taudit” kun ihminen pelkää.

Spitaali on ihmisellä, jolla sairaus on näkyvin ulkoisesti. Sairaana olon näkyvyys. Voimme sanoa, että spitaali tuonpuoleisessa on se sairaus, joka näkyy tämänpuoleisessa.

Sana ”spitaali”, hepreaksi zora-ath, ei merkitse vain lepraa, vaan se
sairaus, joka on minussa, ilmenee elämässäni. Esimerkiksi fyysisesti, kun
yskin, silloin minulla on spitaali, eli zora-ath. Myös psyykkinen sairaus,
kuten pelko tai klaustrofobia, kun se on havaittavissa, on zora-ath.

Perimätiedossa sanotaan myös, että spitaaliin sairastuu, jos ei voi lentää (eli nousta maallisten asioiden yläpuolelle). Pappi määrää siis korbanina, uhrina kaksi lintua, kyyhkystä. Yksi tapetaan painamalla peukalolla linnun kaulaan, että veri tulee ulos. Se kuolee ajan virrassa, niin kuin kaikki muut. Toinen kyyhkynen saa lentää pois.

Kun rakastat ja tunnet että sinut rakastetaan, silloin ei ole pelkoa. Sairaudet ovat olemassa päivien loppuun saakka.

Jumala selittää: Rakkaudesta luon ja ylläpidän kaikki. Ole luottavainen.

Daavid, hepreaksi david, tarkoittaa rakastettua. Daavid on kärsinyt paljon. Siksi on sanonta, että Voideltu, Messias, Kristus on ”Daavidin poika”. Rakkaudesta rakastettuna olemisesta.

Jeesus huutaa: "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni." Siellä täyttyy olla
hyvä. On hyvä.

Jumala on minussa ja sanoo: "Tiedän, tunnen sinua. Ole rauhallinen, ole luottavainen."

Jeesus kuoli ja nousi ylös, on kaksinkertainen. Tämä kerrotaan juuri nyt pääsiäisenä.

Job luetaan, kun on tapahtunut jotain pahaa. Pääsiäisenä tarvitsemme Jobia, että ei olisi enää pelkoa.

Kun uskot, uskot myös rakkauteen, silloin tiedät, ettei mitään katoa. On täydellisyys, shalom, ei mitään puuttuu.

Pääsiäisenä on kärsimys, kuolema. Jumalan vastaus siihen on, että rakkaus antaa kaksinkertaisesti. Antaa enemmän kuin olemme menettäneet.

Kun kärsimme, on syy, ettemme voi käsitä rakkautta.

Tämä on Jobin merkitys: Olen itse kärsimyksen syy, olemme itseämme vihollisena. Koska meillä ei ole luottamusta Jumalaan. Mutta Jumalan luottamuksella voisimme elää onnellisesti.

Kun teemme pahaa, Jumala tuomitse
eli oikaista, korjaa.

Toivon että teillä on luottamus