LUUKKAAN EVANKELIUMIIN SELITYKSIÄ
Luukkaan evankeliumiin liittyviä muistiinpanoja F. Weinrebin esitelmistä ja kirjoista. Jonkun verran myös saksankielisestä Raamatun yhteiskäännöksestä (katolisen ja luterilaisen kirkonhyväksymä) vuodelta 1980. Raamattukohdat otin Raamatusta Kansalle 2012. Heprean sanojen transkription kirjoitin kursiivilla.
Kristillisten miesten piirissä, johon osallistun jo muutaman vuoden ajan, aloitimme nyt Luukas-evankeliumin eli UT pitkän VT-jakson jälkeen. Olen suorastaan yllättynyt miten mielenkiintoisia ja runsaita Friedrich Weinrebin selitykset ovat siihen. Weinreb tuntee UT hyvin, mutta selityksensä hän ammentaa vanhasta juutalaisesta perimätiedosta ja heprean kielestä. Pelkästään Luukas-evankeliumista hän puhuu 174 x 45 min, eli 130 tuntia. Tästä runsaudesta otan ja käännän vain osan; toivon että se on juuri sitä, mitä Raamatusta kiinnostunut lukija kaipaa.
Muuten:
Weinreb puhuu esitelmissään aina täysin vapaasti, mitä hänelle mieleen tulee. En voi kääntää jokaista sanaa, joten moni asia jää pois, tärkeitäkin asioita. Weinreb puhuu hyvin selkeästi, mutta ajoittain kuitenkin niin innokkaasti, että on vaikeaa pysyä mukana. Toivon, että tästä käännöksestä te saatte tuntea kuitenkin jonkun verran Weinrebin esitelmien sähköistä ilmapiiriä.
Tätä lukiessa on oltava Luukkaan evankeliumin teksti aina vieressä.
1. LUKU:
Luukas (kreikka) = valaistu. V. 49 jKr. lähtien
Pauluksen kanssa. Hän kirjoitti sekä tämän evankeliumin että Apostolien teot. Hän ei ollut juutalainen, vaan kotoisin Antiokiasta. Kääntyi ”juutalaiseksi”, eli Paulus ympärileikkasi hänet. Oli ammatiltaan lääkäri, käytti jonkin verran lääkärisanastoa evankeliumissaan.
Teofilos = Jumala rakastaa. Sakarias niin kuin profeetta Sakaria, tark. Herran muistaminen. Abijah = isäni on Herra. Abian osasto: on 24 pappien osastoa, Daavidin järjestämiä. 16 niistä liittyy Aaronin poikaan Eleasariin (apu Jumalalta) ja 8 Iitamariin (taatelisaari).Sakarias on siis ryhmästä 8. Temppelissä oli siten aina palvelemassa kaksi pappia Eleasarin 16-ryhmästä ja yksi pappi Iitamarin 8-ryhmästä.
VT:ssa pappeus on määrätty, se on papin kohtalo; häntä ei ole vihitty siihen. Kaikki ovat Aaronin jälkeläisiä. Pappi ei saa palvella toisia, vain Jumalaa. Jokaisessa ihmisessä voi olla papin puoli; mutta se on sitten Jumalan valinta, eikä opiskelu yms. vaikuta asiaan.
Profeetta: ei ole ennustajaeukko. Mitä profeetta, navi, sanoo (navi tuo Jumalan sanan) on pysyvää!
Elisabet, Elisheba = Jumalani on vala (seitsemän). Aaronin vaimon nimi oli myös Elisabet. Elisabet oli hedelmätön, akar. Sama kirjoitettu sana ikar tark. pääasia. Hedelmä ei ole ilmestyvä täällä, muualla kyllä. Mutta sitten tulee läpimurto (Saara, Rebekka, Raakel, Ruut ym.); peter rechem = läpimurto kohdusta; armon (rachamimin) läpimurto. ”Pääasia” itse kaipaa tulla, ja ihmisellä on myös kaipuu, hedelmän tulemiseen. Usko on järjen tuolla puolen.
Arpa: Pappi palvelee temppelissä, Jumalan käsi ohjaa (kuten tuli ylhäältä). On vaikka 1000 pappia, mutta arpa osuu juuri Sakariaan. Suitsutusalttari: Jumala hengittää ihmisen tuoksua. Tuoksu, reach on ruumiillinen ja henkinen.
Jos sinä nyt voisit selittää kaiken, silloin ei olisi enää paikkaa uskolle, toivolle ja rakkaudelle. Koko elämä olisi hedelmättömyyden aikaa.
Marian kiitosvirsi Elisabetille – Magnificat. Voimme ymmärtää Raamattua vain, kun elämme sitä.
Kristillisen perimätiedon mukaan tämä kaupunki Juudean vuoriseudulla on Ain Kárem, viinivuorilähde.
2. LUKU:
Te tunnette kristillisen idean hedelmöittymisestä Taivaasta päin: Maria, nainen täällä ja näkymätön mies. Tämä johtaa hedelmään, vapauttavaan uuteen. Mutta kun lasketaan vain ajassa täällä, ja kun tahdomme selittää Maria-tapahtuman myös biologisesti, silloin se on ikään kuin tämän tapahtuman särkemistä, häpäisemistä. Voisimme kuitenkin todeta: tässä tulevat tuonpuoleiset mitat tämänpuoleiseen. Silloin emme ole enää niin eksyksissä tämän puoleisessa, jossa meidän täytyy aina vain laskea ja suunnitella.
Tähti hepreaksi kirjoitettuna on kochab 20-20-2, eli 42. Jeesuksen
genealogian mukaan, jonka Matteus ilmoittaa, on Jeesus 42. sukupuussaan. Hänessä täyttyy 42. Tähti, lähetti viittaa siihen. Tähti, kochab, 42 sukupolvet päättyvät Jeesukseen: Matt. 2:9: Tähti, jonka he olivat nähneet nousevan, kulki heidän edellään, kunnes tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, ja pysähtyi siihen. (Weinrebin Astrologia-kirjasta s. 138 ja 150.)
Paimenet ovat tärkeitä sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa. Aina tulee esiin huoli koko laumasta, eikä yksikään saa eksyä. Hyvä paimen tuo sen takaisin. Esim. tarina, että Mooses löysi juuri eksyneen pikkulampaan, kun hän sitten näki edessään palavan piikkipensaan. Jeesuksen vertauskuvia hyvästä paimenesta. Hepreaksi paimen on roeh 20-70-5. Sana nähdä, näkeminen (eli silmät yhdistävät näkemänsä moninaisuuden yhteen kuvaan) on roeh 200-1-5.
Ympärileikkaus 8. päivänä sekä Johannekselle että Jeesukselle. Kahdeksan, shmonah; öljy, shemen, eli melkein sama sana. Silloin annetaan myös nimi. Lapsen nimeä ei saa lausua ennen ympärileikkausta. Joskus, kun lapsi ei ole terve, vaikka keltainen, silloin ympärileikkaus siirtyy, tapahtuu sitten vaikka esillepanon yhteydessä tai vielä myöhemmin. Samalla nimen antaminen ja lausuminen siirtyy.
Huomaatteko että Luukas-evankeliumin alussa on luku 8 tärkeä?
Simeon, hepr. Shimon, on juut. perimätiedon mukaan aina lasten opettaja. Hän opettaa lapsille meissä. Hän sanoo: "Tämä lapsi on pantu kompastumiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan puhutaan, jotta monen sydämen ajatukset tulisivat julki". Tämä tarkoittaa, että hän jakaa kansan mielipiteet – puolesta ja vastaan. Ei ole niin kuin esim. Hitlerin tai Khomeinin kohdalla, missä melkein koko kansa oli fanaattisesti heidän takanaan.
Naisprofeetta Hanna, hepr. Channah sanasta chen, armo. Asserin heimosta. Asser on Jaakobin 8. poika. Asei sana on usein psalmien alussa ja tarkoittaa ylistää. Asserin siunauksissa (Jaakobin ja Mooseksen) ovat öljy ja rasva tärkeitä. Asserin jälkeläisistä mainitaan myös poikkeuksellisesti tytär Serah. Perimätiedon mukaan, Serach tuli ensimmäisenä Jaakobin luo ja kertoi että Joosef elää. Hän on hyvän uutisen tuoja. Serah eli hyvin vanhaksi, jopa vielä kun Mooses palasi Egyptiin. Hän silloin profetoi, sanoi, että Mooses on se oikea, se vapahtaja, joka vie Egyptistä. UT:ssa mainitaan Asserin heimosta naisprofeetta, joka sanoo, että Jeesus on vapahtaja, messias. Hanna on iäkäs, 84 vuotta. Eli 7 x 12. Oli 7 vuotta naimisissa, ”7” on tämän maailman aika. Myös ”12” on tämän maailman luku. Hän on siis 85. vuodessa. Heprean merkki peh (p, f), lukuarvo on 80, peh tarkoittaa myös ”puhuva suu”. Peh:n kokonaisarvo (p+h) 80+5 = 85. Hanna puhuu nyt 85. vuodessa kun 7 x 12 ovat ohi.
Kun heidän puhdistuspäivänsä Mooseksen lain mukaan olivat päättyneet, he veivät lapsen Jerusalemiin asettaakseen hänet Herran eteen – niin kuin on kirjoitettu Herran laissa: ”Jokainen poikalapsi, joka avaa
äidin kohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi” – ja uhratakseen, niin kuin on säädetty Herran laissa, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
Puhdistusaika kestää 33 päivää. Esikoisia vaanii vaara. Tämä käytäntö muistuttaa Egyptin aikaa, missä esikoiset kuolivat. Annettiin 2 kyyhkyä. Miksi kaksi? Yksi surmattiin temppelissä ja toisen annettiin lentää
pois. Se muistuttaa meitä, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu edelleen. Elämä-sana on hepreaksi chajim, se on duaalimuoto, tarkoittaa elämää tässä ja elämää siellä.
Esikoisen (poikalapsen) esillepanoa harrastetaan edelleen hurskaissa juutalaispiireissä. Uskotaan, että se poistaa vaaran ei vain esikoiselta, mutta myös kaikilta tulevilta perheen lapsilta. Lapsi esitellään juutalaiselle papille, kohenille. Nykyään ei anneta enää kyyhkyjä, sehän oli mahdollista vain temppelin aikana. Nyt annetaan papille ”viisi”, eli viisi hopearahaa (shekel) tai euroa, tai dollaria tai vaikka 500 (€ tai $ ym.).
Paluu takaisin Nasaretiin, hepreaksi Nazareth; sananjuuri
on z-r, zar. Tarkoittaa kärsimystä muotissa, eli ihmisen tavallinen elämä
tässä ajan ja paikan maailmassa. Tästä voimme ymmärtää, miksi esim. Matteus-evankeliumissa Jeesuksen perhe meni Egyptiin, Mizrajim, tässä on sama sananjuuri, sama merkitys.
Pääsiäinen, pesach, helluntai, shvuoth ja lehtimajajuhla, sukkoth ovat ne kolme juhlaa, milloin hurskas juutalainen menee ylös Jerusalemin
temppeliin juhlimaan. Nasaretista on melko pitkä matka (yli yksi päivänmatka), Joosefin perhe meni siis vain pääsiäisjuhlaan.
Kun Jeesus oli kahdentoista vuoden ikäinen, he menivät jälleen juhlille, niin kuin tapa oli.
Eli Jeesus oli silloin 13. vuodessa, maallinen 12 on ohi. (Niin kuin
Hannalla oli 7 x 12 ohi). 13, 130 antaa kosketuksen tuonpuoleiseen, se kuuluu Raamatun perusrakenteeseen. (Älä ajattele tätä tapahtumaa maallisella tavalla, esim. että pikkuvanha poika polvihousuissa istuu temppelissä vanhojen miesten keskellä.)
Mielenkiintoinen on Marian kysymys ja Jeesuksen vastaus tässä tilanteessa: ja hänen äitinsä sanoi: ”Poikani, miksi teit meille näin? Isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua.” Jeesus vastasi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää olla Isäni huoneessa?” Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän heille puhui.
Tässä heräsi minulla kysymys: Onko Maria kertonut Jeesus-pojalleen, että Joosef ei ole hänen isänsä? Varmasti ei, niin ei tehdä. Eli Jeesus ei tiennyt mitään hänen ihmeellisestä syntymisestä, hän tunsi olevan tavallinen ihminen, niin kuin kaikki muut. Maria oli ainoa joka tiesi tästä ihmeestä, Joosef kyllä uskoi. Siihen viittaa myös, että Kaanan häissä Maria melkein "pakotti" Jeesuksen aloittamaan ihmeiden teon (Joh. 2: 2-8). Maria tiesi Jeesuksen erikoisuudesta, Jeesus itse ei. Maallisessa näkökulmassa eli ”virallisesti” Joosef on Jeesuksen isä. Mutta Jeesuksella, nyt jo 13. vaiheessa, on nyt kosketus tuonpuoleiseen, hän on taivaallisen isänsä talossa.
"13", myös "130" on omassa tärkeässä asemassa Raamatussa, se menee 12:n yli tämän maailman aikamääräyksestä. Esim. echad 1-8-4 eli 13 = yksi; kuten 12 apostolia ja Jeesus se 13. Jeesus on echad, Ykkönen. Tikapuu maan ja taivaan välillä (Jaakobin uni) on sulam, 130; Siinai-tapahtumassa Jumala ja maailma kohtaavat, sinai, 130. Mooseksen äiti Jookebed on 130 vuotta vanha Mooseksen syntyessä jne.
Muuten, juutalaisuudessa aina katsotaan, että kun lapsi syntyy, on kolme: isä, äiti ja Jumala (joka antaa kuolemattoman jumalallisen sielun, eli meidän ainutlaatuisen ”minämme”). Varsinainen isä meille jokaiselle
on siis Jumala – niin kun me rukoilemme Isämeidän -rukouksessakin.
Jeesus lähti heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen.
Tarkoittaa juuri, että Jeesus on taas Nazarethissa, eli elää aivan tavanomaista elämää niin kuin me kaikki, ns. vankina muotissa, maallisessa kärsimyksessä.3. LUKU: 2-3 – tuli Jumalan sana erämaassa Johannekselle, Sakariaan pojalle. - Hän vaelsi kaikkialla Jordanin ympäristössä ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksi saamiseksi.
-Jes. 40:3 - 5. Jes. 40:1 alkaa: Lohduttakaa, lohduttakaa, (nachmu, nachmu) minun kansani. Panu terech, valmistakaa Herran tie. Panuel on Hannan isä; panu = kehitys että uusi tulee; Panuel = Jumala, joka valmistelee uutta. Muuten, perimätieto tuntee vaan yhden Jesajan.
2 ja kun Hannas ja Kaifas olivat ylipappeina. Ei voi olla samanaikaisesti kahta ylipappia. Hannas oli ylipappi v. 6 - 15 jKr. ja jäi sen jälkeenkin hyvin vaikutusvaltaiseksi. Hänen viisi poikaansa ja vävynsä Kaifas saivat vuorotellen ylipapin arvon. Kaifas toimi vuonna 18 - 37.
Johannes Kastajalla on tiivis suhde Jeesukseen. Enkeli Gabriel ilmoittaa molemmat, ja molempien synnytys on ihmeellinen. Johannes syntyi juuri 6 kuukautta ennen Jeesusta. Ei ole sitten yllättävää, että Johannes Kastajan päivä kristillisyydessä on 24.6. ja Jeesuksen syntymäjuhla 24.12. illalla (kun 25. kislev on Juutalainen hannukkajuhla, valonjuhla, päivä alkaa illalla).
Johannes Kastaja sanoo Joh. 3:30: Hänen (Jeesus) tulee kasvaa mutta minun vähetä. 24.6. jälkeen aurinko vähenee; 24.12. jälkeen aurinko kasvaa.
Avainsanoja tässä luvussa ovat: autiomaa, Jordan, kaste, ”te kyykäärmeiden sikiöt”, "kuin" kyyhkynen, sukuluettelo, "noin" 30 v. ikäinen.
- Autiomaa, midbar, tarkoittaa myös ajallista maailmaa. Israelin vaellus autiomaan läpi kuvaa meidän elämäämme ajallisessa maailmassa, ns. 7. päivää. Dabar, medabar = puhua. Jumala puhuu autiomaassa. Midbar ja medabar on Raamatun alkutekstissä kirjoitettu täsmälleen samalla tavalla.
- Jordan, jarden, on vesiraja kahden maailman välissä, eli tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen. Jarden tark. ”tulla alas Danista”, myös ”oppi Danista” (dan = laki). Dan on pohjoisessa. Pohjoinen on ruumiillisuuden puoli, kuten enkeli Gabriel (Jumalan voima) on pohjoisessa juutalaisen perimätiedon mukaan; Jeesus Galileassa, galil.
Galilea on pohjoisessa Jerusalemista katsottuna, gal = muoto, aalto,
kasa. Tässä on siis korostettu ruumiillisuutta, ruumis on pyhä. Messias
(Kristus) on ruumiissa. On ihminen ja kuitenkin jumalallinen.
Niin kuin Mooses johtaa kaislameren (loppumeren, loppuajan) läpi, niin johtaa Joosua, Jehoshua (Jeesus), Jordanin läpi Luvattuun maahan, eli
autiomaasta tuonpuoleiseen. Nimi Joosua Nunin poika voidaan kääntää "Herra, 50.:n poika, auttaa". 50 menee yli 7x7, on 8. päivää vastaava. Silloin kohtaavat taivas ja maa; kuten helluntaina 50. päivänä pääsiäisen, pesachin jälkeen. 8. päivä menee yli 7 viikonpäivän, se on Jeesuksen ylösnousemuspäivä.
Siksi luku 8 esiintyy Lukas-evankeliumin alussa hyvin usein ja on merkittävä.
- Kaste: Jordanjoessa, rajalla tämän- ja tuonpuoleisen välillä. Periaatteessa jokainen kaste on Jordanissa. Jordanjoki on virtava, elävä vesi. Vanhassa tiedossa vesi tarkoittaa myös aikaa, niin kuin aika tarkoittaa myös vettä. Vesi virtaa ja aika virtaa. Hepr. merkki mem, 40 tarkoittaa siis sekä vettä että aikaa. Siksi Raamatussa mainitaan niin usein aikana 40 tai 400 (10x40), kuten 400 vuotta Egyptissä, 40 v. autiomaan läpi, 40 päivää on Jeesus autiomaassa, ylösnousemuksen jälkeen vielä maailmassa näkyvissä, jne. Jeesus tekee apostoleista ihmiskalastajia, zaddikim. He nostavat ihmiset niin kuin kalat ”vedestä” eli ajasta, että he näkevät taivaan, näkevät että on olemassa muuta kuin tämä vesielämä (elämä ajassa), missä näkyvyys on hyvin lyhyt. Kasteessa mennään veteen ja noustaan taas ylös ja ulos; elävässä vedessä, tämän- ja tuonpuoleisen rajalla.
Muuten, Mooses, mosheh = vedestä nostettu.
”Kaste vedellä”: Kasteella havaitaan ajassa ja paikassa, että muuta on olemassa. Täällä on kaikki kaksinaisuudessa, kuten myös tässä mainittu ”jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, joka on ilman …”. Vastaavassa unikuvassa olet sinä itse hän, joka on toisella puolella. Niin kuin peltoon sadonkorjuun jäännös Ruutille. Olet köyhä, jossain; niin kuin pieni lapsi, joka on köyhä tiedosta.
”Kaste Pyhällä Hengellä ja tulella”: Tämänpuoleinen otetaan pois;
akanat (= ruumis, aika) poltetaan. Aika on ihmiselle suuri lahja – että hän voi toimia ilman tietoa, eli ”ilmaiseksi” uskosta; ja kärsiä, kuten esim. Job. Ota kärsimys vastaan! Rakkaussuhde on vapaa.
Kaikki, jotka tulevat Johanneksen luo ovat ”kyykäärmeiden sikiöitä”. Niin kuin kristinuskossa sanotaan, että ihminen on luonteeltaan paha, niin juutalainen perimätieto korostaa, että ihmisen on oltava ”paha” jos hän tahtoo elää tässä ajan ja paikan maailmassa. Ns. viaton synti, viaton pahuus. Puhutaan pahuuden salaisuudesta, sod ra. Mutta tästä pahuudesta, väärästä tiestä, on käännyttävä pois. Siksi Johannes
sanookin: Tehkää siis hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy.
- "Kuin kyyhkynen": Kyyhky, hepr. jona, niin kuin profeetta Joona, tai Nooan kyyhky. Kyyhkyn ominaisuus on, että se palaa takaisin (mm. kirjekyyhky). Myös Pyhä Henki, ruach ha kodesh, liikkuu taivaan ja ihmisen välillä. Käsitteellä kyyhkynen on Raamatussa huomattava symboliarvo; se on myös uhrieläin.
- Sukuluettelo: On mielenkiintoista vertailla Matteuksen ja Luukakseen kirjoittamia Jeesuksen sukuluetteloita. Voidaan tietysti ylipäätään kysyä, minkälaista merkitystä on sukuluettelolla Joosefin kautta, kun "tiedämme", uskomme, että Jeesuksen isä on vain Jumala.
Molemmat sukuluettelot viittaavat VT: kirjoituksiin, että Jeesus on Daavidin poika, eli Daavidin jälkeläinen. Viittaavat myös juutalaisessa perimätiedossa hyvin tuttuun asiaan, että Messias on sekä ben david,
että ben josef. Eli Joosefin poika, se kärsivä Messias; ja Daavidin poika, se voittava Messias. Korostetaan, että ben david ja ben josef ovat yksi. Eikö tämä perimätiedon tieto ole hyvin merkittävä ja mielenkiintoinen kristillisyydelle - vain Jeesus on sekä Daavidin että Joosefin poika!
Matteuksen sukuluettelossa on 42 nimeä, Abrahamista Daavidiin 14 (david 4-6-4 =14), Daavidista Babylonian pakkosiirtolasisuuteen 14, ja tästä taas 14 Joosefiin. 3 x 14 = 42, joka on perimätiedon mukaan myös yksi Jumalan nimistä. Luukkaan luettelossa on 76 nimeä Jeesuksesta Aadamiin ja Jumalaan. Luettelo on siis toissuuntainen, tässä ei ole otettu lukua 14 huomioon. On pari nimeä lisää, tai erilaista; mm. Joosefin isä tässä on Eeli. Tässä Jumalaan asti menevässä sukuluettelossa Luukas korostaa, että Jeesus on Jumalan poika, Abrahamin poika ja Daavidin poika. (Niin kuin mekin omalla tavalla olemme Jumalan poikia ja Abrahamin ("kansojen paljouden isän") poikia.
- "Noin" 30 v. ikäinen: usein Raamatussa käytetty termi "niin kuin" tai
"noin". Hepr. "k". Kuten noin keskiyöllä, k chazoth; noin 600000, k 600000; niin kuin kyyhkynen, k jonah. "k" korostaa asian vertauskuvallisuutta.