LUUKAS 4. LUKU: (CD21)

Tätä lukiessa on oltava Luukkaan evankeliumin teksti aina vieressä.

1 Täynnä Pyhää Henkeä Jeesus palasi Jordanilta. Henki kuljetti häntä autiolla seudulla 2 neljäkymmentä päivää, ja Paholainen kiusasi häntä. Hän ei syönyt mitään niinä päivinä.

Yleensä vedetään kaikki Raamatun kertomukset maalliseen, katsotaan
historiallisesti, työnnetään menneisyyteen, pois meistä; koska on pelko, että voisi olla jotain muuta kuin se minkä voimme suunnitella ja järjestää. Vaikka tiedämme että elämässämme ei ole kaikki järjestettävissä, on kuolema, onnettomuus. Yliluonnollisen kanssa emme tahdo olla tekemisissä; tämä oli joskus kaukaisessa menneisyydessä, oli joskus tyhmiä, primitiivisiä esi-isiä.

Mutta tässä yritämme kuitenkin, nimien ja paikannimien ja juutalaisen perimätiedon avulla sisällyttää Raamatun kertomukset meidän elämäämme.

Kiusaukset: Miksi Jumala ei tee, ei auta? Tässä on kysymyksessä
meidän omat kiusauksemme ja koettelemuksemme. Jos autetaan heti, silloin ei ole enää tilaa uskolle. Odotetaan, niin kuin lääkehoidosta tai tekniikasta, että se auttaa heti.

Miksi meille näytetään Jeesuksen kiusauksia? Miksi Jeesus ei tee mitään?Nykyaikana on kaikenlaista itämaista, missä sanotaan, että jos teet tämän, silloin voit paremmin. Hyvä niin, mutta se auttaa vain tämän puoleisesti, ja on ehkä haitaksi sielullesi.

Hepreaksi nisajon = kiusaus, koettelemus; nes = ihme. Eli ihme ja kiusaus kuuluvat ainakin sanallisesti yhteen.

Kiusauksena Jeesus on heittäytyä alas temppelistä, tämä muistuttaa Ps. 91, jonka hurskas juutalainen lausuu joka ilta. On siis hyvin tunnettu. Tässä enkelien pitää tulla ja auttaa heti – silloin ei ole enää tilaa uskolle. Yhtä autetaan, montaa kuitenkaan ei.

Jos me tavoittelemme uskonelämässämme menetelmiä, jotka lupaavat
menestystä, apua heti – ne ovat paholaisen kiusaukset.

Rakkaus Jumalaan ei ole mekaaninen menetelmä, kuten: Rukous – tuo menestyksen, Penisillini – tuo myös menestyksen.

Kiusaus näyttää meille meidän suhteemme koko elämään; molempiin puoliin, ne pitää sada yhteen ”avioliitoon”. Olemme kuin uskoton vaimo, kun tahdomme vain menestystä täällä, vain tämänpuoleisessa. Elämän pitää olla täytetty molemmin puolin. Muuten masennumme. Kun väistämme toisen puolen, olemme herkkiä kiusauksille, kuten saada kivistä leipää jne. Oli aikoja, jolloin Kristikunta on tahtonut hallita maailmaa tulella ja miekalla.

Mooses on yksin 40 päivää syömättä Siinaivuorella – tästä tulee suuri voima. Jeesus on yksin 40 päivää syömättä autiomaassa – tästä tulee suuri voima.

On olemassa teitä, joissa tuntuu mukavalta – hyvä niin, mutta sillä ei
kuitenkaan ole mitään tekemistä Raamatun ja uskon kanssa.

Raamattu: näkee elämän tässä tuonpuoleisesta päin, eli Raamattu kertoo
sieltä päin.

Nasaretin synagogassa Jeesus lukee Jesajan kääröstä kohdasta 61:1 alkaen. Synagogassa tämä tapa on edelleen käytössä ja hyvin tunnettu, normaali tapa. Luetaan ensiksi jotain viidestä Mooseksen kirjasta (hafthorath) ja sitten se siihen kuuluva kohta profeetoista. Tämä Raamatunkohta (Jes. 61:1-3) on juuri kahden hafthorathin välillä, jotka ovat 5. Mooseksen kirjan lopussa. ”Sattumalta”. Ensimmäinen hafthorah on osio ennen toiseksi viimeistä ja toinen on toiseksi viimeinen osa.

Miksi se on esitetty meille tässä tällä tavalla?

Jos täällä tässä maailmassa joku seisoisi meidän edessä niin loistavana ja
hän voisi antaa meille kaiken – mihin jäisi sitten rakkaus ja usko? Hän tulee kaukaa ja voi näyttää täällä kaiken – ”häntä me seuraamme!” Mutta kotikaupungissaan, näkyvyydessä täällä, hän ei voi tehdä enempää kuin jokainen muu.

Suuri kysymys on aina uudestaan: Rakastatteko te minua, vaikka se ei
kannata, ilman hyötyä? Rakastatteko rakkauden takia?

Nasaret on meidän kaikkien maailmaamme. Nazareth,
savenvalaja nozer, muoto zar. ”Sidottuna muotoon” ei voi olla profeetta. Joh.1:46 Natanael kysyi häneltä: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?”

Siksi Nasaretissa emme voi odottaa, eikä ymmärtää ihmeitä. Jos joku
kuitenkin on valtava ja menestyvä, se on petos.

Weinreb muistaa ihmemiehiä 100 vuoden takaa, he ovat kaikki kuolleet.

Kristillinen ajattelu:

Jeesus lukee kääröstä niin kuin jokainen muu. Jokaisesta jakeesta voimme
sanoa – se on toteutunut. Me tässä nyt emme voi elää ihmeistä (että ihmeitä tapahtuu). Myös aivan pahoja pelastetaan, hekin parantuvat. ”Jumala armahtaa kenet armahtaa”. Ihmeet eivät tapahdu siellä missä odotamme; järkiperäisyyteemme ei siihen kelpaa. Sama on juutalaisuudessa.

Tahdotaan näyttää: ”Meidän uskomme on vahvempi”. – Silloin et ole enää
kristitty, tällainen propaganda on pakanallista.

Galilea galil, Nasaret: täällä muotissa sidottuna. Älä odota täällä kristillisyydestä ihmeitä. Kyllä, elämän tämänkin puolen pitää huolehtia. Meidän pitää tehdä asioita rakkaudesta Jumalaan. Voin uskoa, mutta en tietää. Jos joku tietää ja siksi hän tekee - silloin ei ole enää uskoa. Jeesus on Nasaretissa niin kuin kaikki muutkin.

Vain Antikristuksella on siellä menestystä: ”Etkö voi auttaa? Auta nyt!”

Elias auttoi vain yhtä leskivaimoa Sarpatissa, Siidonin alueella.

Älkää kysykö, onko menestystä täällä, vaan tuokaa yhteen elämässänne (elämä = chajim, on duaali) tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen avioliitoksi, että elämä on yhteys. Silloin on kuolema voitettu. Silloin voimme sanoa: ”kuollut ja ylösnoussut”. Silloin todellisesti on tässä elämässä ikuinen elämäkin läsnä. Pienellä elämän pidennyksellä ei ole
mitään tekemistä ikuisen elämän kanssa. (Paitsi hän tekee tässä lyhyessä
ajanjaksossa parannuksen, eli kääntymiseen, teshuvah).

Suhde elämästä täällä elämään siellä.

Voimme katsoa, että tämä 4. luku on kolmeosainen paikkojen nimien mukaan.

Tilanne:

1. Autiomaassa, on kiusauksia ja ollaan yksin. Verrataan joskus niin kuin aikaa äidin kohdussa. Aikaa autiomaassa pidetään aikana ennen elämää
tässä ja nyt. Siihen viittaakin se, että Jeesus siellä ei syönyt. Aika
autiomaassa on ”ennen”, ei ole nyt.

Miksi kiusauksia? Kuinka monta seuraajaa sinulla
on, kuinka monta kirjaa julkaissut? Kuinka monta oli kirkossa? jne.

Olemme itse syntyneet nykyiseen paikkaan, se ”tänään”;
olemme kestäneet kiusaukset (ei-tajunnassamme).

Autiomaa-aika on meille se perustus olla valittuina syntymään tähän meidän elämäpiiriimme. On jotain mikä määrää elämäämme. Elämän tuonpuoleisessa on jotain, joka pystyy vastustamaan saatanaa.

2. Nasaret, hepr. Nazareth (zar = muotti, vanki muotissa eli ajassa ja paikassa). Oleminen, tilanne nyt maailmassa, elämässämme, on nykyaika, ”nyt”. – ”Olet niin kuin me, olet Joosefin poika. Ja meillä tässä ei tapahdu ihmeitä, tunnemme rajoituksemme”. Kun he tunsivat, että hän voisi olla kuitenkin erilainen, heräsi kova aggressio. Hän lähti pois kulkien väkijoukon halki (siinä on vasen ja oikea puoli).

Yritämme sisällyttää tämän kertomuksen
nykyaikaan ja meidän elämäämme. Me itse olemme Nasaretissa! Tunnemme, ettemme pysty tekemään muuta kuin toiset. Emme odota mitään täällä, emmekä itsestämmekään. Seisomme elämässä täällä. Kiusaukset ensin ja Kapernaumin maailma sen jälkeen.

Kristusta emme näe täällä, eikä meidän pidäkään.
Mutta meidän pitää tuntea hänet sydämessämme.

Jokainen itse on kuvassa ja vertauskuvassa Jumalasta. Elät nefeshin, ruachin ja neshaman, eli sielun kanssa tietämättäsi tuonpuoleisessa.

5. Moos. lopussa: Piilossa oleva on Herra Jumalalle. Ilmoitettu on teille ja teidän jälkeläisillenne.

3. Kapernaum, kvar nachum, lohdutuksen kylä: siellä olet taas tuonpuoleisessa Nasaretin jälkeen. Tässä selviää, miksi Jeesusta ei ymmärretä Nasaretissa. Tässä tapahtuu kaikenlaista outoa ja meille vierasta; kuten riivaajat, Simon Pietarin anopin kuume laski noin vaan. Se on pelottava toinen maailma, eikä meidän nykymaailmaamme, eikä Nasaretin maailmaa.Kun riivaajat huusivat: ”Sinä olet Jumalan Poika!” Jeesus nuhteli heitä, eikä sallinut heidän puhua. Miksi?

Juutalaisuudessa sanotaan: Kun lapsi syntyy,
ovat aina kolme läsnä; isä, äiti ja Jumala. Jumala, joka antaa kuolematon
ikuisen sielun, ”minuuden”. Mekin rukoilemme Jeesus meille opettaman Isämeidän -rukouksen, tunnustamme tässä Jumalan isäksemme.

Kapernaumissa riivaajat, eli riivatut sairaat sanovat, että he tietävät, Jeesuksen olevan Jumalan Poika. ”Vanhat ja arvokkaat viisaat” eivät sano tätä.

4:34 ”Voi, mitä sinä meistä haluat, Jeesus Nasaretilainen?
Tulitko tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä.” 35 Mutta Jeesus nuhteli sitä sanoen: ”Vaikene ja lähde hänestä!” Silloin riivaaja heitti miehen maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä vahingoittamatta häntä. 36 Kaikki joutuivat hämmästyksen valtaan (pelästyivät) ja puhuivat keskenään: ”Mitä tämä puhe oikein on? Hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos.”

Mitä ovat demonit, riivaajahenget? UT:n kaltaisia demoneja ei ole VT:ssa. Miksi UT:ssa on niin paljon demoneja?

Demoni tai riivaaja hepreaksi on shed, monikko shedim.

Riivaajien (demonien) alkuperä: Jumala ei ole tyytyväinen, niin kauan kun maailma on luotu vain lainmukaisesti ja kaikki tapahtuu lainmukaisesti niin kutsutusti koneellisesti, suunnitelmallisesti. Perimätieto kertoo, että siksi Jumala on ottanut pois 974 maailmaa. Luku tuhanteen on 26, Jumalan j-h-v-h nimen luku. Tällä nimellä Jumala perustuu maailman rakkauteen; Jumala siirtyi oikeuden valtaistuimesta (1. luomiskertomus) rakkauden ja armon valtaistuimelle (2. luomiskertomus).

”Toorassa ei ole aiempaa tai myöhempää”, on juutalaisessa perimätiedossa tärkeä peruslause. Voimme ehkä ymmärtää tämän, kun tiedämme, että tuonpuoleisessa ei ole aikaa eikä paikkaa. Ensimmäinen ja toinen luomiskertomuskin tapahtuvat siis samanaikaisesti – mikä on
kyllä meillä tässä ajan ja paikan ja kaksinaisuuden maailmassa vaikeasti
ymmärrettävissä.

Jumala etsii suhdetta; Hän uhrautuu! Jumala odottaa mahdotonta: että ihminen rakastaa myös. Jumala on vihainen, antaa tuhota talonsa (temppelin), Jeesuksen ristikuolema, ”niin ota tämä malja minulta pois”. Mitä olisi rakkaus, jos ei olisi myös vihaa. Toinen puoli (estäjä, satan) on rakkautta vastaan. Rakkaus aiheuttaa enkelien kapinan.

Mutta rakkaus on väkevä kuin kuolema. ahava, rakkaus - sina, viha; kina, mustasukkaisuus.

On ihmisiä, jotka voivat elää vain, kun he näkevät, että toisilla menee huonosti. Heidän elämänsä perusasenne on kateus. He ajattelevat ja puhuvat negatiivisesti - sekä ihmiset heidän ympärillään, että he itsekin kärsivät tästä.

Kun sinulla on vapaus, voit rakastaa, voit vihata. Voit rakastaa myös, vaikka et näe; elät vertikaalissa (ylös pyrkivässä) tietämättäsi.

Toisena luomispäivänä, kun Jumala erotti taivaat ja maan, hän luo myös enkelit. Jumala tuntee kaikkien enkeleiden nimet; enkeli on jokaisen ihmisen kanssa. Vastakohtana ovat langenneet enkelit, ne ovat sairauksien ja demonien lähde.

Perjantaina, ihmisen luomisen jälkeen tulee jatko. Demonit livahtavat mukaan, tahtovat saada valmiiksi täydellisen ihmisen, joka voi olla yksin ja hallita maailmaa, ilman rakkautta.

Kun rakkaus olisi yksin, kaikki olisi makeaa; silloin tulee kuitenkin toinen puoli, kuten perjantaina iltapäivällä. Siksi Jumala leikkaa perjantaista osan (1t 12 min) pois, tulee kuoleman suuri shokki. Perjantaina ristiinnaulitsemisen aikana on pimeys, maa tärisee, haudat avautuvat, esirippu repeää kahtia.

Perjantai loppuu, alkaa sapatti.

Juutalaisuudessa on tapana kiirehtiä sapattiin ”että myös kuolleet voivat pitää sapattia ja pysyä paratiisissa”. Sapatissa on suuri lepo.

Demonia tulee siis mukaan, mutta Jeesuksen kuolema ristillä saa sen aisoihin (suom. huom.: olen jostain lukenut, että Jeesus silloin, ristin koettelemuksella, voitti syvimmät helvetit).

Perjantai ei mene aivan loppuun (1t 12 min.). Siksi ovat Jumalan viimeiset sanat kuudentena luomispäivänä tov meod, erittäin hyvä. Perimätieto lukee tämä myös tov meth, eli ”kuolema on hyvä”. Muuten shedim
(demonit) olisivat tulleet kokonaan mukaan, eli olisivat saneet ruumiit.

Siellä on siis ihmisten sairauksien lähde.

Mitä tarkoittaa olla sairas? (Hiskia, Job).

Onko sairaus meille hyväksi, vai onko se sairautta riivaajan takia? Siksi on kysyttävä papilta. Pappi asuu keskuksessa (temppelissä). Siellä ei laskelmoida, vain arpa ratkaisee. Hedelmistä pappi näkee millainen puu (ihminen) on. Hän määrää uhriksi lintuja, kaksi kyyhkystä, jonah. Yksi
surmataan temppelissä, toinen saa lentää pois.

Tuonpuoleisessa on demoni, tämän puoleisessa se on mielipaha ihmisessä. Voi olla henkinen, sielullinen tai ruumiillinen.

Ps. 146:7 Hän hankkii oikeuden sorretuille ja antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut. 8 Herra avaa sokeiden silmät ja nostaa pystyyn alas painetut. Herra rakastaa vanhurskaita. 9 Herra varjelee muukalaisia, tukee orpoja ja leskiä, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi.

Vanhurskas, hepr. zaddik. Juutalainen perimätieto kysyy ja vastaakin, miksi vanhurskaat mainitaan tässä vangittujen, sokeiden, alas painettujen, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa? Vanhurskas, zaddik, tarvitsee Jumalan suojelua, että shedim, demonit eivät hyökkää.

Demonia eli riivaus tarkoittaa, että ihmiseen tulee tällainen mieli - se ei suvaitse, tahtoo pahaa. Kun he puhuvat pahaa toisista - se on pahaa nimenomaan niille, jotka kuulevat ja uskovat sen.

Demoneilla siis ei ole ruumista, ne voivat vaikuttaa vain ihmisen kautta –> kuten esim. huippuälykkäiden ihmisten kautta. Jotain virtaa ihmiseen ihmisten ilmapiiristä; se on älykäs, todistettava. Jopa niin älykäs, että voidaan huijata, kuten esim. joku asianajaja.

Mutta ihminen on kuolevainen. Saatanan voimme kokea vain toisen ihmisen kautta.

”Nyt” on aina se viimeinen hetki. Seisot tosiasiallisen edessä.

Muuten, demonit pelkäävät kovasti.

Weinreb kertoo tässä hyvän esimerkin: millainen on hyvä poliisikoira? Koira, joka ei pelkää, eli vain yksi kymmenestä saksanpaimenkoirista. Se koira, joka jatkaa hyökkäystä, vaikka poliisimies nostaa kepin lyömiseen.Demonit pakenevat niin kuin ne yhdeksän pelkäävää saksanpaimenkoiraa vikisten nurkkaan.

Kun tahdomme vain sen konkreettisen, tulee sairaus meihin. Kuinka vahva sinussa on se tunne, että sinä itse osaat ja järjestät kaiken?

Ristinkuolema niin kuin temppelien tuho tapahtuu viimeisessä hetkessä perjantai-iltapäivänä.

LL 8:6
Rakkaus on väkevä kuin kuolema, sen kiihko (kina)
on tuima kuin tuonela (tai Weinrebin käännöksen mukaan mustasukkaisuus on niin kuin helvetti).

Ortodoksijuutalaiset eivät tee enää mitään perjantaina iltapäivällä, jotta he elävät jo tässä ikuisuudessa. Elämmehän omassa ikuisuudessamme.