Hän on syntynyt vuonna 1910 Lembergissä, Galitsiassa, mikä kuului silloin vielä Itävalta-Unkarin monarkiaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Weinrebin perhe pakeni venäläisiä Wieniin ja muutti sieltä eteenpäin Hollantiin, missä Weinreb varttui ja vaikutti. Hän opiskeli matematiikkaa ja kauppatiedettä ja hän teki myöhemmin huomattavan kansainvälisen uran kauppatilastotieteen professorina.

Toisen maailmansodan aikana, kun saksalaiset miehittivät Alankomaat, Weinreb kävi oman "sodan" miehittäjiä vastaan ja onnistui pelastamaan yli 1000 juutalaisen joutumisen keskitysleireihin. Sodan jälkeen hän kuitenkin joutui Hollannissa 3½ vuotta epäoikeudenmukaiseen tutkintavankeuteen ja sai lopuksi tuomion yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Samalla hänet vapautettiin vankeudesta.

Mielenkiintoista on, että Weinreb kuvaa tätä aikaa vankilassa niin (42 kuukautta, niin kuin 42 pysähdyspaikkaa raamatullisessa autiomaan vaelluksessa), että se oli hänelle onnellisin aika elämässä. Siellä hän sai henkisen läpimurtonsa, syventyi juutalaiseen perimätietoon ja Raamattuun, piti esitelmiä.

Nuoruudesta lähtien Weinrebin ensisijainen kiinnostuksen kohde oli Raamattu ja siihen selityksenä oleva juutalainen perimätieto. Siksi hän lopetti 60-luvulla kaikki kansainväliset ammatilliset menot, ja keskittyi kirjojen kirjoittamiseen ja esitelmien pitämiseen juutalaisesta perimätiedosta ja Raamatusta, Vanhasta ja Uudesta Testamentista.

Kirjassaan "Innenwelt des Wortes im Neuen Testament" (s. 171 ja 209), suomeksi "Sanan sisäinen maailma UT:ssa" Weinreb kirjoittaa: Jeesuksen Kristuksen sanoma vastaa täydellisesti juutalaista messiasodotusta. UT:n kertomukset kertovat tarkasti sen, mitä on odotettu Messiaan ihmeestä. Jeesus, Messias, Kristus on ratkaiseva koko Raamatulle. ...Kristus on päämäärä, toivo, varmuus jokaiselle elämälle, ja on luomakunnan perustus.

Weinrebistä on nyt julkaistu noin 60 kirjaa
ja yli 4000 tuntia esitelmä-äänitteitä saksan- ja hollannin kielellä.

Hän kuoli v. 1988 Zürichissä.